Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Mitä on paljasjalkajuoksu

Paljasjalkajuoksu on juoksemista paljain jaloin!

Ihminen on kulkenut yli 2 miljoonaa vuotta paljain jaloin, siitä saakka kun nousimme kahdelle jalalle. Koko kehomme on muokkautunut tähän liikkumiseen. Paleontologit (erit. Harvardin paleontologian professori Daniel Lieberman) ovat arvioineet, että juokseminen on ollut ihmiselle alusta alkaen pakenemisen lisäksi myös saalistuskeino. Ihminen on yksi parhaista eläinkunnan kestävyysjuoksijoista. (kts. man vs. horse races). Aseet ovat tulleet ihmisen kehitykseen myöhemmässä vaiheessa, alkujaan juosten näännytetyn eläimen lopettamiseen ja paloitteluun.

Epäilijöille kerrottakoot, että ihminen on kautta aikain käyttänyt kanta-astumista kävellessä, mutta juoksussa pääosin päkiävoittoista askellusta. Tämä perustuu sekä selvityksiin ihmisen historiasta ja anatomiasta, kuin eräiden alkukantaisten heimojen (bushmanit, raramurit, ym.) askelmaisen tutkimuksiin. Yhtenä erillisotoksena vielä vuoden 2012 USA:n 10,000m:n olympia-karsintojen 15 parhaan juoksijan askelluksessa (kengät jalassa) on 6kpl päkiä-askeltajaa, 5kpl tasajalka-askeltajaa ja 4kpl kanta-askeltajaa. Lenkkareilla kanta-askelluksella kulkeminen on hölkkäämistä.

Ihmisen jalkaterän rakenne lukuisine luineen ja nivelsiteineen on erinomainen luomus, joka on tehty juoksemiseen. Jos jalkamme lihakset ovat siinä kunnossa, kuin niiden kuuluisi, eivät jalkamme tarvitse jalkineita muuhun kuin suojelemaan teräviltä esineiltä ja kylmältä. Paljain jaloin juostessa askel tulee päkiävoittoisesti alas, jolloin jalkaterän lukuisat nivelsiteet ja kalvorakenteet, kun pohken lihakset ja erityisesti akillesjänne varastoi energiaa samalla kun pehmentää askeleen iskua. Tämä tallentunut energia saadaan käytettyä hyväksi sitten ns. ponnistusvaiheessa.

Vuosituhansia ihmiset ovat käyttäneet nahkaisia tossuja jalkojensa suojana. Se osaltaan mahdollisti meidän leviämisen arktisille alueille. Kenkä, jossa on erillinen pohja, on keksitty vasta 1500 luvun vaiheilla. Alkujaan urheiluunkin käytetyt jalkineet olivat tasapohjaisia ja kiertolöysiä. Nykyaikaiset lenkkikengät on keksitty vasta alle 50 vuotta sitten, kun Nike toi markkinoille ensimmäiset lenkkarit 1970-luvulla. Tästä alkoi massiivinen jalkinekehittely.

Lenkkareista pyritään tekemään koko ajan tuetumpia, paremmalla iskunvaimennuksella varusteltuja ja rullaavampia. Jalka tarvitsee tuentaa, jos siinä on jokin anatominen poikkeama, joko synnynnäinen tai onnettomuudessa saatu. Ylipronaatio ei yleensä tarvitse jalkineen tukea, vaan jos luonnollinen nilkan joustoliike rajoitetaan, siirtyy jouston tarve polviin, lonkkiin tai selkään. Pronaation luonnollista hallintaa varten tulee alaraajojen lihaksia vahvistaa.

Iskunvaimennus on vielä mielenkiintoisempi asia. Ennen Niken Cortez -kenkiä ihminen juoksi pääasiassa päkiävoittoisella tai tasa-askelluksella, mutta lenkkarin pehmustettu kantaosa mahdollisti meille luonnottoman juoksutyylin, hölkkäämisen. Tämä voi synnyttää erilaisia vammoja kehoomme, eikä ainoastaan alaraajoihin. Näitä vammoja torjumaan kehitettiin toinen toistaan innovatiivisempia pohjaratkaisuja. Ongelmaa ei ratkaistu, vaan markkinoille tuotiin uusia ja entistä kalliimpia kenkiä. Ongelmat jatkuivat ja jatkuvat edelleen.

Rullaavuutta on kenkiin tehty kantakorotuksella ja ns. varvistuksella, eli varvasosan ylös kääntämisellä. Nämä käytännössä heikentävät ponnistusta ja altistavat varvasalueen ongelmille, kuten vasaravarpaille. Kenkien kiertojäykkyys ja kaikenlainen tuenta heikentää jalan luonnollista liikettä, lihakset heikkenevät ja väärästä liikkeestä aiheutuu uusia ongelmia. Kengän rakenne myös rajoittaa jalan luonnollista muodonmuutosta askelluksen aikana.

No se riittäkööt lenkkareiden parjaamisesta. Jos kuitenkin pystyt juoksemaan lenkkareilla hyvin, toki voit jatkaa niin edelleen. Ei paljasjalkajuoksukaan ongelmatonta ole!

Paljasjalkajuoksuun usein liitetään erilaisilla tossuilla juokseminen. Jos ollaan tarkkoja, paljasjalkajuoksu suoritetaan paljain jaloin. Erilaiset tossut, kuten Feelmax, FiveFingers, yms. mahdollistavat samanlaisen päkiäaskelluksen, kuin paljain jaloin, ilman että maakosketus tapahtuisi iholla. Tällöin puhutaan kevytjalkineilla juoksusta. Diabetes ja hermostosairaus ovat este paljasjalkajuoksulle, joten silloin tulee käyttää jalkapohjaa suojaavaa jalkinetta. Kevytkenkäjuoksussa on vaarana juosta liian suuria määriä ja liian nopeasti, jolloin saadaan pitkän varvasluun rasitusmurtuma tai varpaaan nivelen kiputila tai muut harmillista vieraaksi. Suosittelemme aloittamaan paljain jaloin.

 

UusiLahti 2014UusiLahti 2014

 

Kuinka aloittaa?

Paljasjalkajuoksu on ihmiselle luonnollinen tapa juosta. Me olemme liikkuneet koko pienen elämämme jalkineet jalassa, joten joudumme opettelemaan meille luonnollisen tavan liikkua. Jalkamme ovat oppineet luonnottoman liikemallin, ne ovat yliherkät ärsykkeille ja sokeat sekä tyhmät.

Paljasjalkajuoksu on aloitettava varovaisesti. Vaikka olisit juossut kengät jalassa useita vuosia, on paljasjalkajuoksu niin eri laji, että lihasten, jänteiden ja hermotuksien vahvistamiselle on annettava aikaa. Paljasjalkajuoksu on parasta aloittaa paljain jaloin, ei kevytjalkineilla.

Jos suinkin maltat, aloita kävelyllä. Kävele asfaltilla, hiekalla ja soralla sen mukaan kuin jalkapohjasi iho antaa kulkea. Muutaman viikon kävelyjen jälkeen voit alkaa ottamaan juoksuaskelta. Tämän on tarkoitus vahvistaa jalkapohjasi ihoa ja totuttaa hermoja ärsyketulvaan ennen juoksemista.

Valitse alustaksi kohtuu puhdas asfaltti. Aloita juoksemalla paikallaan. Huomaat askeltavasi päkiällä, hyvä. Kallista koko vartaloasi aavistuksen eteenpäin, jolloin lähdet kulkemaan eteenpäin. Malta pitää hidas vauhti.

Tekniikkavinkkejä -kohdassa on itse juoksuun liittyviä asioita. Pysy rentona, hyvässä ryhdissä, hengitä ja nauti.

Ensimmäiset juoksulenkit saavat olla korkeintaan muutaman minuutin mittaisia. Lisää lenkkien pituutta maltillisesti. Tarkkaile jalkapohjiasi hiertymien, rakkojen ja kulumien vuoksi. Sen minkä jalkapohja kestää, sen kestää muukin elimistö.


NYRKKISÄÄNNÖT
1. aloita varovaisesti, pari minuuttia aluksi
2. juokse puhtaalla asfaltilla tai muulla kovalla alustalla
3. pidä askelrytmi korkeana, noin 180 askelta minuutissa
4. taivuta polvia, taivuta enemmän sillä nilkka ei saa koskaan olla polvea edenpänä
5. hyvä ryhti
6. ole rento
7. nauti

 

Paljasjalkaelämä

Paljasjalkailu on paljon muutakin kuin vain juoksemista. Ajattele sitä iloa, jonka varpaat saavat, kun ne voivat kylpeä ilmassa sen sijaan, että ne joutuvat hikoilemaan umpinaisissa kengissä.

Paljasjalkaelämä ei ole fetismiä, vaan terveellinen elämäntapa. Kun jalat voivat hyvin, antavat ne turvallisen tuen meidän liikkumiselle. Jokainen voi rakentaa oman paljasjalkailun kodin yhteyteen. Ollaan kotona paljain jaloin, käydään postilaatikolla ja viedään roskat paljain jaloin. Jos on mahdollista liikkua pihamaalla paljain jaloin, tuo se huomattavasti tehokkaamman vaikutuksen kuin tasaisella lattialla tepastelu. Erilaiset alustat, kuten hiekka, sora, laatoitukset, asfaltti, nurmikko, yms. antavat monipuolista ärsykettä elimistölle. Kaltevat ja kuoppaiset alustat haastavat kehomme tasapainon ja koordinaation kehittäen niitä.

Ota paljasjalkailu haasteena, jossa ei ole tiettyä päämäärää tai rajoitetta.

 

 

Suomessa on onneksi tapana edes kotona olla ilman kenkiä. Kotona voi myös sukat heittää jalasta pois. Jos työskentelet toimistossa, sielläkin voi olla ja kulkea paljain jaloin, tai ainakin läpsysandaleissa.

Maailmalla on paljon paikkoja, joissa on välttämätöntä olla kengät jalassa. Monessa työssä jalkaa on suojattava putoavilta esineiltä, nesteiltä, kuumuudelta jne. Alusta jossa kuljemme voi olla riski, joten jalan suojaaminen on hyvin perusteltua. Välttämättä kaupoissa ja ravintoloissa ei ole fiksua olla paljan jaloin sekä sosiaalisessa mielessä, mutta ennen kaikkea mahdollisten lasinsirujen vuoksi.

Jaloissamme on tuhansia hikirauhasia, joiden tehtävänä on ollut parantaa otetta alustaan, johon olemme “tarranneet” jalallamme. Jos jalka on pitkiä aikoja umpinaisessa kengässä, tai edes umpipohjaisessa sandaalissa, jalan hikoilu koituu haitaksi. Tuo piirre on jäänne historiastamme ja osoitus ettei genetiikkamme ole vielä sopeutunut kenkiin.

Joten, laitetaan kengät jalka vain silloin kun se on todellakin perusteltua!